Julkisivujen talvikorjaamiseen tulossa ohjeistus

Julkisivukorjaamisen tarve kasvaa; työtä olisi kaikille vuodenajoille. Talvikorjaaminen on vielä monelle uutta, eikä tietoa sen mahdollisuuksista ja kustannuksista ole riittävästi. Julkisivuyhdistyksen johdolla kootaan parhaillaan ohjeita talvikorjauksia varten.

Talvikorjaamisen vaatimuksista ja hyödyistä ei tiedetä riittävästi. Harvalla taloyhtiöllä on ollut naapurustossaan edelläkävijäyhtiöitä, joiden talviaikaisia remonttikokemuksia voitaisiin hyödyntää. Muutamia hyviä esimerkkejä on. Tamperelaisessa As Oy Laukonlinnassa syksyllä alkanut julkisivurappauksen korjaus jatkui talvikorjaamisena, koska korjaustekniikka ja työmaaolot olivat hyvin hallinnassa.
– Talvikorjaamisen mahdollisuus tuli taloyhtiössä esiin luontevasti, kun keskusteltiin, voiko syksyllä alkanutta julkisivuremonttia jatkaa pidemmälle ja yli talven. Jotkut hallituksen jäsenistä oivalsivat heti talvikorjaamisen mahdollisuudet, eikä ajatusta hankkeen jatkamisesta talviaikana tarvinnut myydä osakkaillekaan sen enempää, hankkeessa mukana ollut Mikko Tarri A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä toteaa.
Tiedon puute koskee etenkin talvityön kustannuksia kesätoteuttamiseen verrattuna. Taloyhtiöt eivät halua maksaa talvityön mahdollisia lisäkustannuksia.
– Moni julkisivukorjaus huputetaan joka tapauksessa, minkä vuoksi huputtaminen talvella ei välttämättä edes ole kovin suuri lisäkustannus. Toiseksi taloja on lämmitettävä joka tapauksessa ja työmaan lämmitysjärjestelyillekin on aikaisemmissa tutkimuksissakin osoitettu käyttökelpoisia vaihtoehtoja ja järjestelymahdollisuuksia, Tarri toteaa.
Usein talvityössä käytetään lämmittimiä, jotka käyttävät polttoöljyä tai nestekaasua. Näiden lisäksi voidaan käyttää kaukolämpöverkkoon tai kiinteistön omaan kiertovesijärjestelmään liitettäviä lämpöpuhaltimia.
– Työmaan vaatiman lisälämmityksen kustannuksia voidaan jakaa esimerkiksi niin, että taloyhtiö maksaa normaalit lämmityskulut ja ylimenevä osuus lämmityskuluista menee urakoitsijan piikkiin, Tarri sanoo.

Vuosisykli jarruttaa muutosta
Korjaamisen toteuttaminen keväällä tai kesällä johtuu tottumuksesta, johon myös taloyhtiöiden päätöksentekosykli ohjaa. Päätökset tehdään syksyllä, urakoitsijat saavat tarjouspyynnöt vuodenvaihteessa ja työt alkavat keväällä.
– Kaikkia julkisivukorjauksia ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tehdä talvikorjauksina. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vähäiset laastipaikkakorjaukset tai muut pienet korjaukset, joissa talvityön vaatima suojaus ja muut työmaaoloista johtuvat kustannukset ovat ylimitoitettuja, Tarri sanoo.
Julkisivujen talvikorjaaminen on myös asukasystävällistä; talvella parvekkeita ei käytetä niin paljon kuin muina vuodenaikoina.
– Asuminen on mukavampaa, koska asunnon sisälämpötila ei nouse huputuksen vuoksi. Eivätkä pölyä synnyttävät työvaiheet aiheuta haittaa, koska ikkunat pidetään talvella yleensä kiinni. Auringonvalon vähäisyyskin haittaa vähemmän kuin kesäaikaan, Julkisivuyhdistys ry:n uusi puheenjohtaja Toni Pakkala sanoo.
Taloyhtiö voi myös saada hankkeelle urakoitsijan helpommin talvella kuin muina vuodenaikoina.

Lisää korjattavaa, kautta pidennettävä
Julkisivukorjausten ajoittuminen vain kesäkaudelle johtaa Julkisivuyhdistyksen mukaan urakoitsijapulaan. Se voi johtaa työn laadun heikkenemiseen, aikataulujen viivästymiseen ja lisääntyviin kustannuksiin. Julkisivujen korjaustarve lisääntyy, joten olisi tärkeää jatkaa korjaushankkeita toukokuun ja lokakuun välisen ajan ulkopuolelle.
– On turha kuvitella, että julkisivujen talvikorjaamisen kapasiteetti kuitenkaan tällä tavoin kaksinkertaistuisi. Mutta jos talvikorjaamisen osuus tulevaisuudessa olisi edes 10 prosenttia julkisivukorjauksista, sekin olisi jo valtava edistysaskel – monta tuhatta julkisivuneliötä enemmän kuin nykyisin, Tarri toteaa.
Julkisivuyhdistyksessä laaditaan ohjeistusta julkisivujen ja parvekkeiden talviaikaisen korjaamisen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Ohjeistuksella lisätään tilaajien, taloyhtiöiden, ammattirakennuttajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tietoa talvikorjaamisen mahdollisuuksista ja vaatimuksista.
Rakennustuotteiden Laatu Säätiön ja 21 yrityksen rahoituksella syntyvässä ohjeistuksessa käydään läpi talviolojen haasteet sekä talvikorjaamisen työtavat eri julkisivumateriaalien kannalta ja korjaamiseen soveltuvat tuotteet.
– Suurimpana asiana talvikorjaamisesta puhuttaessa on tarve laadunvarmistuksen ohjeistamiselle sekä lämmitys- ja suojaustekniikoiden parantaminen, Toni Pakkala sanoo.
Suojaustekniikat ovat kehittyneet; markkinoille on tullut esimerkiksi suojauspaneelit, joilla voidaan verhota telineet ja rakennus.
– Niiden käyttö on kuitenkin todella vähäistä. Sen sijaan käytetään edelleen paljon perinteisiä kaksinkertaisia huputusratkaisuja, joissa ilma toimii eristeenä, tai käytetään jopa useampia kerroksia, Pakkala kertoo.
Tuleva ohjeistus on jatkoa Julkisivuyhdistyksen 2000-luvun alussa julkaisemalla JUKO-ohjeistokansiolle eri julkisivumateriaalien korjaustavoista.
– Julkisivujen talvikorjaamisen ohjeistamisesta on yhdistyksen piirissä keskusteltu jo useita vuosia. Tarvetta ohjeistuksen laatimiseen on varmasti ollut jo aikaisemminkin, mutta ehkä tämänhetkinen tilanne rakennusalalla ja -yrityksissä oli sopiva sille, että yritykset ovat innostuneesti lähteneet mukaan, Pakkala pohtii.

Nämä julkisivutyöt sopivat talvikorjaamiseen
Ilman huputusta voidaan talvityönä tehdä valmistelevat eli suojaus-, purku- ja piikkaustyöt, koolaus- ja villoitustyöt, mekaaniseen kiinnittämiseen liittyvät työt (esimerkiksi verhouslevyjen asennus, mutta levyjen lämpöliike voi asettaa rajoituksia), ikkunoiden nopeasti toteutettu uusiminen sekä parvekeosien korjaaminen kokonaisina.
Voidaan tehdä myös muuraustyöt, kun laasti sopii talvityöskentelyyn ja kun tiiliä ja laastia käytetään lämmittämällä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös suojattua mastolavaa, jossa työkohde lämmitetään säteilylämmittimillä. Pakkanen voi rajoittaa kaikki edellä mainittuja töitä.
Huputettuna, valaistuissa, lämmityissä (vähintään + 5°C), lämpö ja kosteus valvottuna voidaan tehdä laastipaikkaus, valukorjaaminen, rappaustyöt, pinnoitustyöt sekä parvekkeiden korjaaminen, kun tehdään laastipaikkaus- ja pinnoituskorjauksia, jotka sisältävät hiekkapuhalluksen, betonipaikkauksen ja ylitasoituksen käsittävän pinnoittamisen.

Teksti ja kuva Riina Takala-Karppanen
Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 1/2017

 

Yksi kommentti

  1. Kyllä, olemme jo nyt toteuttamassa kohteita, joissa
    suuri osa vaiheista tehdään talvella. Valitettavasti
    tämä ei ole vielä kovin yleistä kehä III ulkopuolella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset


Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.