Kerrostalon katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä osakkeenomistajan omaan käyttöön. Harvinaista, mutta ei mahdotonta. Tietä on omalla esimerkillään viitoittanut energia-asiantuntija, tietokirjailija Janne Käpylehto, jonka aurinkosähköjärjestelmä on ollut toiminnassa kaksi vuotta.
Helsingin Herttoniemessä asuva Käpylehto on tyytyväinen paneeleihinsa ja niiden tuottamaan energiamäärään.
– Kaikki on sujunut niin kuin on suunniteltu. Järjestelmä pyörii, käy ja kukkuu, hän kuvailee.
Osakkeenomistajan oman aurinkosähköjärjestelmän asentamista koskeva päätöksenteko sujui Janne Käpylehdon mukaan jouhevasti As Oy Susitie 18–28:ssa.
Taloyhtiössä on kuusi taloa, joissa on yhteensä 47 huoneistoa. Kadunsuuntaisesti rivissä olevissa taloissa on jokaisessa kaksi asuinkerrosta ja kellarikerros.
– Tein aurinkosähköhankkeestani esitteen, jossa kerroin perustiedot ja kävin läpi suunnitelmat. Lisäksi olin kirjannut vastaukset kysymyksiin, joiden arvelin askarruttavan. Esimerkiksi vaikuttavatko paneelit muiden osakkaiden sähkön käyttöön, maksaako hanke jotain taloyhtiölle, miltä se näyttää, syntyykö siitä ääntä, tehdäänkö kattoon reikiä ja kuka vastaa paneelien siirrosta, jos tulee kattoremontti.
Taloyhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksessa Käpylehdon aurinkopaneelit saivat kannustavia kommentteja. – Vastaanotto oli hyvin positiivinen ja sain paneeleille yksimielisen hyväksynnän, Käpylehto kiittelee.
Osakkeenomistajien aurinkopaneeleista puhuttaessa nousee esille osakkeiden yhdenvertaisuusperiaate. Riittääkö kattopinta-alaa kaikille, jos useampi osakas haluaa oman aurinkosähköjärjestelmän.
– Meidän yhtiössä ei ole sitä ongelmaa, koska talojen katoilla on tilaa tarpeeksi. Itse omistan asuintaloni osakkeista neljänneksen ja käytän kattopinta-alasta noin 20 neliömetriä. Se on huomattavasti vähemmän kuin mitä hallinnassani olevien osakkeiden osuus mahdollistaisi.
Taloyhtiön näytettyä vihreää valoa aurinkopaneeleille ei niiden asentamiseen tarvittu muita lupia. Toki sähköverkkoyhtiöltä tarvittiin lupa, mutta se hoitui muutamassa tunnissa.
– Pääkaupunkiseudun kunnissa toimenpidelupaa ei tarvita, kunhan paneelit asennetaan siististi katolle. Eri kunnissa voi kuitenkin olla eri käytännöt, joten paneelien asentamisesta innostuneita neuvoisin soittamaan paikalliseen rakennusvalvontaan ja tarkistamaan asian.
Janne Käpylehto mainitsee, että oltuaan asiantuntijana mukana Isolla Roobertinkadulla sijaitsevan kerrostalon aurinkosähköprojektissa on suojellussakin kohteessa aurinkosähkön käyttöönotto mahdollista.
– Koska kaupunkiin on saatava lisää uusiutuvaa energiaa, ei sille haluta asettaa esteitä, Käpylehto päättelee.
Asentaminen ja sopimusten teko helppoa
Janne Käpylehdolla on kotitalonsa katolla yhteensä 14 aurinkopaneelia, molemmin puolin kattoa. Niitä asennettaessa poistettiin palatiilikatolta yksittäisiä tiiliä rungon kiinnittämiseksi, minkä jälkeen ne palautettiin paikalleen.
Käpylehdon aurinkopaneelit on sijoitettu kattolappeiden mukaisesti idän ja lännen suuntaan.
– Kokonaistuotanto jää hieman heikommaksi kuin jos ne olisivat kohti etelää. Toisaalta asennustapa tuo aamuun ja iltaan hieman lisätuotantoa, jolla voidaan korvata ostosähköä. Taloudellinen kannattavuus ei paljoa eroa etelän suuntaan asennetusta järjestelmästä.
Paneelien lisäksi aurinkosähköjärjestelmään kuuluu kellaritilassa oleva verkkoinvertteri. Se muuttaa tasavirran vaihtovirraksi ja huolehtii mittaroinnista sekä suojauksesta.
Sopimuksen tekeminen aurinkosähköjärjestelmän verkkoon kytkemisestä on Janne Käpylehdon mukaan yksinkertaista. Energiateollisuuden verkkosivuilta löytyy lomake, joka lähetetään verkkoyhtiölle, josta saadaan kytkentälupa. Tämän hoitaa useimmiten asennusyritys.
Ylijäämäsähkön myymisestä tehdään sopimus energiayhtiön kanssa, mikä sekin hoituu niin halutessa verkon kautta.
Sopimuksessa määritetään, millä ehdoilla ja millä hinnalla pientuottaja myy ylijäämäsähkön.
Investoinnin kannattavuutta puntaroidessa puhutaan yleensä takaisinmaksuajasta, mutta sitä sanaa Janne Käpylehto haluaa välttää.
– Kysytäänkö esimerkiksi piharemontin tai auton hankinnan takaisinmaksuaikaa, hän heittää ilmaan ajatuksen.
– Oikein mitoitettu aurinkosähköjärjestelmä ehtii maksaa itsensä kolmisen kertaa käyttöikänsä aikana. Parempi ilmaisu kannattavuudesta kuitenkin on, että järjestelmästä saatava rahallinen hyöty vastaa tyypillisestä kiinteistösijoituksesta saatavaa korkoa.
Paras kannattavuus itse käyttämällä
Energia-asiantuntija Janne Käpylehto muistuttaakin, että aurinkosähköstä saa sitä paremman hyödyn, mitä enemmän sitä pystyy itse käyttämään.
Susitien katolla oleva aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sähköä 2 500 kilowattituntia vuodessa, eli suunnilleen yhtä paljon kuin 86 neliömetrin huoneistossa asuva Käpylehto ja hänen 2-vuotias poikansa käyttävät.
Aurinkosähkön tuotanto ja kulutus eivät kuitenkaan mene ajallisesti yksi yhteen.
– Meillä käytetään sähköä eniten kello 17 jälkeen. Noina aikoina paneelien tuotanto on vähäistä, joten sähköä joudutaan myös ostamaan. Sen sijaan päiväsaikaan paneelien tuotannon ollessa korkeimmillaan on kulutus pientä asunnon pohjakuorman ollessa 50–100 wattia. Näin ollen ylijäämäsähköä menee verkkoon myyntiin runsaasti, vuositasolla yli 80 prosenttia, Käpylehto toteaa.
– Sopimustyypistä riippuen ylijäämäsähköstä saa huonon tai hyvin huonon hinnan. Ostettaessa sähkön hinta on luokkaa 15 senttiä/kWh ja myytäessä 2-6 senttiä/kWh. Siinä on valtava ero.
Osaksi tämä selittyy sillä, että pientuottajan verkkoon syöttämän sähkön hinta ei sisällä sähkön siirron ja verojen osuutta. Kuluttajan ostaessa sähköä niiden osuus on yli puolet.
Käpylehdon myymän ylijäämäsähkön hinta on kiinteä, noin 5 c/kWh eli sopimustyyppi on ns. pankkisopimus. Hän myy sähkön samalle energiayhtiölle, josta sitä ostaakin. Sähkölaskusta Käpylehto näkee ostosähkön ja myyntisähkön osuudet. Useimmiten energiayhtiö maksaa Nord pool spot -hinnan mukaisen korvauksen.
Pientuottajan ei tarvitse periä, eikä tilittää myymästään ylijäämäsähköstä veroluonteisia maksuja, koska tuotanto on niin vähäistä. Verkkoyhtiö perii sähkön siirrosta pienen summan, mutta se on Käpylehdon mukaan niin mitätön, ettei sillä ole merkitystä.
Janne Käpylehto sanoo aurinkosähköilynsä olevan taloudelliselta näkökulmasta tarkasteltuna vielä harrastusluonteista toimintaa.
– Tilanne on jatkossa eri, kun lataan sähköautoni Parkkisähkö Oy:n järjestelmällä omasta panelistostani. Joku voi sanoa auringon paistavan eniten puolen päivän aikaan ja sähköauton olevan silloin muualla kuin kotitolpan päässä.
– Yleensä ehkä näin onkin, mutta itse liikun paljon metrolla ja sähköpolkupyörällä, joten auto saa minun puolestani olla tuolloin latautumassa. Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuus paranee valtavasti, kun oma käyttöosuus nousee sähköauton lataamisen vuoksi.
Energiasta hauskaa ja mielenkiintoista
Energia-asiantuntija Janne Käpylehto sanoo aurinkosähkön olevan nyt trendikästä.
Osasyynä tähän on järjestelmien hintakehitys. Tosin taloudellinen ajattelu ei ole enää kaikki kaikessa. Tapetilla on myös uusiutuvan energian tuoma imagohyöty, joka vaikuttaa kiinteistön arvoon.
Käpylehto leikittelee ajatuksella, että jos hän laittaisi asuntonsa myyntiin, voisi ilmoituksessa lukea: sähköt kuuluvat hintaan.
– Kun osa energiasta on ihmisen omissa käsissä, tulee siitä hauskaa ja mielenkiintoista. Sitä kautta syntyy motivaatio tehdä fiksuja valintoja ja käyttää sähkölaitteita oikein. Lisäksi poliittisilta päättäjiltä osataan vaatia enemmän, kun mennään kohti kestävää energiajärjestelmää, Käpylehto korostaa.
Omasta aurinkosähköjärjestelmästä hän sanoo kokemusten olevan vahvasti plussan puolella. Se on saanut paljon myös julkisuutta ja ihmisten tietoisuus aurinkosähköstä on sitä kautta kasvanut.
Yhtenä moottorina Käpylehdolla on ollut halu pöllyttää ummehtunutta energiakenttää.
Energia-alan ”pellepeloton”
Aurinkosähkön lisäksi yksi Janne Käpylehdon projekteista on ollut pientuulivoimala, jonka hän rakensi asuessaan Vantaan Hämevaarassa.
Se oli Suomen ensimmäinen lupaprosessin läpikäynyt kaupunkialueella oleva pientuulivoimala.
– Taloudellisesti siinä ei ollut mitään järkeä. Saavutin kuitenkin tavoitteeni, eli sain pitkän prosessin kautta voimalan rakentamiselle luvan. Tarkoitukseni olikin testata, miten sen tyyppinen hanke etenee.
Energia-asiantuntija Janne Käpylehtoa on kutsuttu ”pellepelottomaksi”. Hänen aikaansaannoksiaan ovat muun muassa sähköä tuottavat kuntopyörät, aurinko- ja polkuenergialla toimiva kisakatsomo, polkusähköllä kulkeva vene sekä pomppusähkö, jota syntyy lattian päällä hypittäessä.
Yksi hänen tämänhetkisistä konsultointiin ja asiantuntijatehtäviin liittyvistä projekteistaan koskee sähköautojen lataamista.
– Sähköautoista on tulossa murhe taloyhtiölle, koska lämpötolpat eivät sellaisenaan sovellu sähköautojen lataukseen. Ratkaisu on älytolppa, jonka ansiosta kaapeliremppaa ei tarvita. Samalla hoituu sähkön mittarointi ja laskutus eli palvelukokonaisuus, Käpylehto valottaa.
Janne Käpylehto on myös palkittu työstään uusiutuvan energian parissa. Hän pokkasi Helsingin seudun ilmastopalkinnon 2015. Perusteluissa todetaan, että Käpylehto on edistänyt tietoisuutta energia-asioista käytännöllisillä ja innostavilla esimerkeillä. Hän on erinomainen esimerkki siitä, kuinka paljon yksi ihminen pystyy vaikuttamaan ja saamaan aikaan.
Aurinkopaneeleilla hyvä vastaanotto
As Oy Susitie 18–28:n hallituksen puheenjohtaja Toni Casimiro toteaa, että taloyhtiössä on suhtauduttu myönteisesti osakkeenomistajan omiin aurinkopaneeleihin.
– Niitä koskeva päätöksenteko sujui yllättävänkin vaivattomasti. Janne Käpylehto oli tehnyt pohjatyön niin hyvin, ettei kysymyksiä jäänyt avoimeksi. Tärkeintähän lienee, etteivät aurinkopaneelit rasita kiinteistöä, eikä niistä synny taloyhtiölle kustannuksia, vaan ne ovat omistajansa vastuulla.
Aurinkopaneelit ovat kyllä herättäneet kiinnostusta muissa osakkaissa, mutta kukaan ei vielä ole suunnitellut seuraavansa Jannen esimerkkiä.
– Uusiutuva energia on hyvä asia ja sitä kannatetaan laajasti. Omat aurinkopaneelit ovat kuitenkin sen kokoluokan investointi, että ne vaatisivat laajaa perehtymistä asiaan. Asukkaat ovat kaiken kaikkiaan suhtautuneet Jannen hankkeeseen erittäin positiivisesti, Casimiro summaa.
Aurinkosähköjärjestelmän asentamisesta taloyhtiön käyttöön on myös pohdittu.
– Loppupäätelmänä oli, että se ei hyödyttäisi meidän taloyhtiötä, koska kiinteistösähköä kuluu niin kovin vähän. Talot ovat kaukolämmössä, ilmanvaihto on toteutettu painovoimaisesti ja saunakin lämpiää kaasulla, Toni Casimiro perustelee.
Hän kannustaa taloyhtiöitä selvittämään vaikkapa kartoituksen kautta, olisiko aurinkovoimala järkevä tapa hyödyntää uusiutuvaa energiaa.
– Esimerkiksi koneellisen ilmanvaihdon kiinteistössä saataisiin useimmiten osa ostosähköstä korvattua aurinkosähköllä niin, että se olisi taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi voidaan olettaa tämän vaikuttavan myönteisesti myös kiinteistön arvoon.
As Oy Susitie 18–28:n väki on päässyt osalliseksi aurinkosähköstä, vaikka yhteistä panelistoa ei olekaan.
– Hankimme pihamaalle puutarhakeinun, jonka katokseen Janne asensi aurinkokennon. Siitä saadaan sähköt esimerkiksi kännykän lataukseen ja valoihin, jotka syttyvät itsestään illalla.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu marraskuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 8/2016