Vuoden alussa voimaan tullut asbestilaki velvoittaa sekä taloyhtiötä että osakkeenomistajaa teettämään remonttia varten asbestikartoituksen, jos talo on rakennettu ennen vuotta 1994. Uuden lain mukainen asbestikartoitus toteutettiin raumalaisessa, vuonna 1952 valmistuneessa As Oy Satakunnankatu 16:ssa, jonka linjasaneeraus käynnistyi toukokuussa.
Raumalaisen taloyhtiön kartoituksen tuloksia kertaavat isännöitsijä Lauri Sillanpää Realia Isännöinti Oy:stä ja asbesti- ja haitta-aineasiantuntija Joonas Kekki Tehokuivaus Oy:stä toteavat asbestia olevan talon putkieristeissä ja ilmastointikanavissa.
Sen sijaan asuntojen pesuhuoneista ja keittiöistä asbestia ei ilmennyt, mikä vähentää merkittävästi asbestipurkutyön kustannuksia. Taloyhtiössä on 29 huoneistoa.
– Linjasaneeraus tehdään niin sanotusti perinteisellä tyylillä. Vesi- ja viemärilinjojen lisäksi uusitaan taloyhtiön sähköt ja tietoliikenneyhteydet. Samalla lämmityslaitteisto uusitaan sekä tehdään yhteisissä tiloissa pintaremonttia, isännöitsijä Lauri Sillanpää kertoo.
Linjasaneerausta varten tarvittava asbestikartoitus teetettiin alkuvuodesta. Joonas Kekki tutki ja teki mittauksia taloyhtiön yhteisissä tiloissa eli kellarikerroksessa, porrashuoneessa ja ullakolla sekä kolmessa asuinhuoneistossa. Asbestimateriaalinäytteitä otettiin taloyhtiön yhteisistä tiloista sekä tilaajan kanssa sovituista tutkimusasunnoista.
Asbestikartoitusraportissa, joka on 43-sivuinen, asbestia todetaan olevan kellarikerroksen putkieristeissä. Lisäksi siellä on käytetty asbestisementtiputkea säilytyskomeroiden, käytävien ja sähkökeskuksen ilmanvaihtokanavissa. Tämän Kekki pystyi toteamaan ilman mittauksia työstään kertyneen kokemuksen perusteella. Myös nousulinjoissa huoneistoihin johdetut vesijohdot on eristetty asbestia sisältävällä eristeellä.
Isännöitsijä Lauri Sillanpään mielestä asbestikartoitus on kiinteistöjä ja huoneistoja remontoidessa paikallaan. Ykkösasiana on terveysriskien välttäminen, mutta sillä myös minimoidaan remontin mahdolliset yllätykset.
Asbestikartoituksen hintaa muihin remontin kustannuksiin suhteutettuna hän pitää yleisesti ottaen kohtuullisena. Putkiremontin maksaessa 700 000 – 1 000 000 euroa on kartoituksen osuus noin 7 000 euroa.
– Jos tällä summalla pystytään poistamaan purkutyön terveyshaitat, se ei ole paljon. Asbestilakia on ehdottomasti noudatettava, isännöitsijä alleviivaa.
Asbesti on silikaattimineraalia, josta eri materiaaleihin sitoutuneena ei ole vaaraa, mutta purkutyössä ilmaan saattaa vapautua terveydelle haitallisia hiukkasia. Ennen uutta asbestilakia oli mahdollista ruveta purkutöihin ilman kartoitusta ja tehdä työ asbestin purkutyönä, mutta tämä käytäntö ei ole enää sallittu.
Vastuu asbestilain noudattamisesta tilaajalla
Vastuu asbestilain noudattamisesta on rakennuttajalla eli työn tilaajalla. Asunto-osakeyhtiössä tämä tarkoittaa taloyhtiötä ja sen hallitusta. Osakkeenomistajan teettäessä remonttia omassa huoneistossaan on hänellä työn tilaajana vastuu.
Isännöitsijä Lauri Sillanpäälle ei ole vielä tullut tilannetta, että osakkeenomistaja teettäisi kylpyhuoneremontin ja sitä varten tarvittaisiin asbestikartoitus. Epätietoisuutta asian suhteen lienee kuitenkin ilmassa.
– Tiedon lisäämiseksi järjestimme asiakasyhtiöille infotilaisuuden. Lisäksi muutostöitä harkitseville osakkeenomistajille annetaan tiedote, jossa on yhteenveto uuden lain vaatimuksista. Huoneiston remontti-ilmoituksessa pitää olla mukana asbestikartoitusraportti, jotta se voidaan hyväksyä, hän korostaa.
Sillanpää arvelee, ettei kiistoiltakaan vältytä – nostaahan asbestikartoitus esimerkiksi kylpyhuoneremontin hintaa usealla sadalla eurolla. Mutta lain vaatimukset ovat selkeät, eikä niistä voida luistaa.
Asbestia monessa rakennusmateriaalissa
– Asbestia on käytetty aikoinaan hyvin monessa rakennusmateriaalissa ja sitä voi löytyä melkeinpä mistä tahansa. Huippuvuodet asbestin käytössä sijoittuvat 60- ja 70-luvuille. Asbestin suosio on perustunut aineen lujuuteen ja palonkestävyyteen, asbesti- ja haitta-aineasiantuntija Joonas Kekki toteaa.
Hän on kiertänyt Satakunnassa kertomassa uudesta asbestilaista muun muassa isännöitsijöille järjestetyissä tilaisuuksissa. Hänen kaltaisillaan asiantuntijoillaan riittää nyt kysyntää, sillä kartoitusten määrä on vuoden vaihteen jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti.
– Tyypillinen kohde, mistä asbestia on käytetty, ovat putkieristeet. Lisäksi sitä on muun muassa muovimatoissa ja -laatoissa, muovimaton kiinnitysaineissa, liimoissa, kipsilevyissä, maaleissa, varttikatteissa sekä sauma- ja kiinnityslaasteissa, Kekki luettelee esimerkkejä. Asbestikartoitusta tehtäessä näytteitä kertyykin aikamoinen määrä. Esimerkiksi linjasaneerauskohteen yleisissä tiloissa otetaan näytteitä muun muassa putkieristeistä, pintamateriaaleista ja ilmanvaihtokanavista. Taloyhtiön teettäessä remontin näytteitä ei tarvitse ottaa jokaisen huoneiston kylpyhuoneesta, vaan noin 20 prosentin otos riittää.
Lain mukaan vähäisissä töissä asbestikartoitusta ei tarvitse tehdä. Huoneistossa tehtäviä vähäisiä töitä ovat tyypillisesti reikien poraaminen kattoon tai seinään.
Näyteanalyysi ei ole asbestikartoitus
Remonttikohteessa olevan mahdollisen asbestin selvittämiseksi rakenteen pintaa rikotaan ja siitä otetaan ilmanäyte, joka lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Analyysista selviää asbestin laatu ja määrä. Lisäksi on rakenteita, joista kokenut asbestikartoittaja tietää niiden sisältävän asbestia, joten joka kohteesta ei tarvita analyysia.
– Näyteanalyysi ei ole kartoitus, vaan se on osa sitä. Asbestikartoitus voi kohteesta riippuen olla useita kymmeniä sivuja. Raportissa kerrotaan muun muassa missä tilassa on asbestia, kuinka paljon sitä on, minkä laatuista se on ja mikä on sitä sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa, Kekki selvittää.
Purkutyön valmistuttua on tehtävä niin kutsuttu puhtausmittaus, jolla varmistetaan, että kaikki asbesti on saatu poistettua.
– Esimerkiksi linjasaneerauskohteessa, jonka kylpyhuoneissa on todettu asbestia, tehdään purkutyön jälkeen puhtausmittaus jokaisessa kylpyhuoneessa, koska aluehallintoviraston linjauksen mukaan niistä jokainen on oma osastonsa. Eli jos talossa on 40 kylpyhuonetta, tarvitaan 40 mittausta.
Mikäli purkutyön jälkeen otetuissa mittauksissa ilmenee edelleen asbestia, on työ tehtävä uudelleen, kunnes näytteet osoittautuvat puhtaiksi.
Kartoitus lisää remonttiaikaa
Asbestipurkutyö itsessään on hidasta osaston rakentamisineen, varsinaiseni töineen ja osaston purkamisineen. Kun tähän päälle laskee asbestikartoitukseen tarvittavan näytteen oton, sen analysoinnin laboratoriossa, kartoituksen laatimisen sekä purkutyön jälkeisen puhtausmittauksen, lisää se remonttiin kuluvaa aikaa. Kekki laskee, että yleisesti ottaen itse asbestikartoitukseen menee kaikkineen aikaa vähintään kaksi viikkoa.
Taloyhtiön kannattaisikin hänen mielestään ennakoida tulossa oleva putkiremontti kartoittamalla hyvissä ajoin taloyhtiön yhteiset tilat. Sen sijaan huoneistojen kylpyhuoneisiin hän ei koskisi ennen kuin päätös linjasaneerauksesta on tehty, sillä näytettä otettaessa pinnan vedenerityskyky heikkenee.
Lisää kartoittajia saadaan pikkuhiljaa
Julkisuudessa on puhuttu vähäisestä asbestikartoittajien määrästä, joka saattaa hidastaa remonttien etenemistä ja nostaa kartoituksen hintaa.
Tällä hetkellä rakennusterveysasiantuntijoita on noin sata ja asbestihaitta-asiantuntijoita viitisenkymmentä.
Kasvanut kysyntä lisännee asbestikartoittajien määrää. Tosin aivan hetkessä asiantuntijaksi ei tulla, sillä tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin. Käytännössä tämä tarkoittaa usean vuoden työskentelyä alalla. Asbestikartoitusten hinta on saattanut paikoin herättää närää.
– Kartoitus on joka tapauksessa moninkertaisesti halvempi ratkaisu kuin jos purkutöihin ryhdytään ilman sitä ja asbestia leviää ilmaan. Tilaaja on vastuussa laiminlyönnistä, eikä silloin puhuta pikku summista. Eräässä tapauksessa tilaaja joutui maksamaan korvauksia 15 000 euroa, koska purkutyötä ei ollut tehty asianmukaisesti ja ilmaan pääsi asbestia. Noin 1,5 metrin mittaiselle putkityölle kertyi siten melkoisesti hintaa, Kekki kertoo esimerkin.
Teksti ja kuva Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 4/2016.
Lue myös mitä työsuojelutarkastaja Mikko Mäkelä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta on todennut asbestilakiin liittyen.