6,5 kilometriä julkisivusaumaa vaativiin oloihin

kuva_saumaus_58A8411

Helsinkiläisen As Oy Helsingin Hietalahdenranta 19:n julkisivusaumausurakassa halutaan pitkäikäiset saumaukset rakenteiden suojaksi. Haasteena on talojen sijainti meren äärellä; materiaalit ja korjaustavat valitaan kuin kyse olisi laivasta.

As Oy Helsingin Hietalahdenranta 19 on rakennettu vuosina 1988–1989. Yhtiöön kuuluu kolme 5–8 -kerroksista taloa vastapäätä Länsisatamaa. Taloyhtiössä on 135 asuntoa ja 11 liikehuoneistoa. Julkisivumateriaalina on klinkkeripintainen betonielementti.
Hallituksen puheenjohtaja Stig Tenleniuksen ja hallituksen jäsen Jouni Kokon mukaan hallituksessa mietittiin, uusitaanko vain osa julkisivusaumoista kuten aiemmin vai kerralla kaikki.
Sisäpihan puolella saumausten ajateltiin olevan sen verran suojassa, ettei niiden korjaamisen tarve olisi vielä tarpeen, koska edellisestä kerrasta on vajaa 10 vuotta. Sen sijaan Hietalahdenrannan puoleisella julkisivulla tilanne on toinen, koska saumaukset ovat meren läheisyyden vuoksi äärimmäisen kovassa säärasituksessa.
– Päädyimme korjaustarveselvityksessä esitettyjen vaihtoehtojen perusteella uusimaan kaikki saumaukset. Näin saamme pidettyä ne kunnossa ainakin seuraavat 10–15 vuotta, Tenlenius toteaa. Kaikkien uusimisella saumat ovat tulevaisuudessa käyttöiän suhteen samalla viivalla.

Sauman tekninen käyttöikä vaihtelee
Julkisivusaumausten korjaustarveselvitys tehtiin, koska yhtiössä oli ollut vesivahinkoja. Selvityksen mukaan ensimmäisessä uusintasaumauksessa ikkunasaumaukset oli tehty vanhan sauman päälle.
Korjaustarveselvityksessä kierrettiin nostimen kanssa rakennuksia ja silmämääräisesti sekä rakenteita avaamalla tarkasteltiin saumausten yleiskuvaa: missä kunnossa ovat tartuntapinnat, onko halkeilua, minkälainen sauman muoto on ja miltä tausta näyttää.
– Selvitys osoitti saumausten olevan teknisen käyttöikänsä päässä. Niissä oli paljon halkeamia, ja ne olivat monin paikoin irti tartuntapinnoista. Koska saumauksia oli aikaisemmin uusittu osittain, ne olivat käyttöiän suhteen eri vaiheissa, IdeaStructuran rakennesuunnittelija, kuntotutkija Pauli Koli kertoo.
Sisämaassa, tuulelta suojassa olevissa taloissa saumausten tekninen käyttöikä on 20 tai jopa 25 vuotta. Keskimäärin saumausten tekninen käyttöikä on 10–20 vuotta.
– Hietalahdenrannan kaltaisissa kohteissa saumausten käyttöikä jää 10:n ja 15 vuoden väliin, saumausurakoitsija Anton Panschin Saumalaakso Oy:stä sanoo.

kuva_saumaus_hallitusjasenet_58A8231
Kuvassa hallituksen jäsen Jouni Kokko (vas.) ja pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Stig Tenlenius.

Korjaustarveselvitys valmistui elokuussa. Syksyllä todettiin, ettei töitä kannata enää aloittaa, vaan vasta keväällä ja vain sillä edellytyksellä, että hankkeen kaikki muut vaiheet on sitä ennen tehty.
Hankkeeseen haluttiin suunnittelija, joka kilpailuttaa urakan isännöitsijän sijaan. Tällä Stig Tenleniuksen mukaan haluttiin varmistaa julkisivusaumausurakan onnistuminen, missä taloyhtiön kannalta merkityksellistä on esimerkiksi paikkansa pitävän budjetin laadinta.
Tarjouksia pyydettiin viideltä urakoitsijalta, ja hallituksessa vertailtiin kolmea tarjousta, joista lopullinen valinta tehtiin.
Urakoitsijan kannalta järkevä aikataulutus on tärkeää.
– Taloyhtiö on auttamattomasti myöhässä, jos vasta toukokuussa aletaan suunnitella urakkaa, joka pitäisi toteuttaa samana vuonna, Panschin toteaa.
Panschinin mukaan saumaustyön laadun tärkeimpiä kriteereitä ovat oma työnjohto ja omavalvonta, mikä sisältää laadunvalvonnan ja niin sanotun itselle luovutuksen.
Työtehoseura pilotoi keväällä saumaustyökorttikoulutusta, joka jatkuu tänä syksynä. Koulutukseen kuuluu teoriapäivä ja työmaalla suoritettava näyttötyö.
– Meidän saumarimme ovat tässä vaiheessa käyneet läpi kirjallisen osuuden tästä koulutuksesta, Panschin kertoo.

Sauma suojaa rakenteita
Jos sauma vuotaa, niin betonisandwich-elementissä ulkokuoren ja paksun betonirungon väliin kulkeutuva kosteus imeytyy villoihin, jotka eivät kuivu, ja kosteus rapauttaa elementtejä.
– Julkisivusaumauksia saatetaan pitää vain ulkonäköasiana. Niillä on kuitenkin tärkeä tehtävä suojata rakenteita vedeltä ja kosteudelta, Koli sanoo.
Julkisivusaumausten uusiminen ei välttämättä vaadi suunnittelua, mutta Helsingin Hietalahdenranta 19:ssä suunnittelijan mukaan ottaminen nähtiin tarpeelliseksi. Suunnittelija on toiminut hankkeessa myös valvojana.
– Silloin kun rakenteita ei muuteta, suunnittelijan rooli on pienempi. Tässä tapauksessa haluttiin lisätä julkisivujen tuuletusta, jota tehostetaan tuuletuskoteloilla. Aikaisemmin julkisivuissa on ollut vain tuuletusputket, Koli kertoo.
Suunnittelua on tehty työn aikana, ja samalla on ilmennyt myös rakenteellisia vikoja, jotka saadaan nyt korjattua.
– Joissakin parvekkeiden ja julkisivun liittymäkohdissa ei ole ollut saumausta, minkä vuoksi vesi on päässyt raon kautta seinärakenteisiin ja aiheuttanut kosteusvaurioita. Nyt nämäkin rakenteet saadaan kuntoon, kun saumaamatta jäänyt rako saumataan, Koli sanoo.
Töiden edetessä on huomattu, että saumausten vierustat ja julkisivuklinkkerit ovat paikoin irti taustastaan. Klinkkerit korjataan ja kiinnitetään paikoilleen remontin yhteydessä.
Julkisivusaumausta tehdään lisätöiden vuoksi kaikkiaan ehkä 6500 metrin verran, mikä on enemmän kuin alun perin arvioitiin. Työt käynnistyivät huhtikuussa, valmista on viimeistään lokakuussa.
– Töiden tekeminen sisäpihalta on haaste, koska pihat ovat eri tasossa, tila on ahdas ja sinne on vaikea päästä koneilla. Tällä hetkellä minulla ei ole vielä käsitystä, millä nostimella työt tehdään, mutta eiköhän sekin asia selviä urakoitsijan kanssa, Pauli Koli toteaa.
Työntekijöiden mutta myös yleisen turvallisuuden kannalta haasteellisin paikka korjaushankkeessa on vilkkaasti liikennöity Hietalahdenrannan puoli. Tiettyinä ruuhka-aikoina töitä ei voi tehdä, koska kaistaa ei voi laittaa kiinni.
Lisäksi raitiovaunuliikenteen ilmajohtojen vuoksi nostokorityöskentelyssä on pitänyt olla tarkkana, ettei takerru johtoihin.
Kun työmaalle haetaan lupaa, siihen pitää liittää turvallisuussuunnitelma, joka kattaa työmaan lisäksi kevyen liikenteen turvallisuuteen liittyvät toimet.

Ennen kuin tie päättyy
Kuutisen vuotta viisihenkistä hallitusta luotsannut Stig Tenlenius pitää tärkeänä, että yhtiöllä on pitkän tähtäyksen suunnitelma PTS, minkä avulla voidaan ennakoida tulevia korjauksia.
– Lämmönjakohuoneet uusittiin ennen kuin ne tulivat tiensä päähän. Julkisivusaumauksissa halusimme saman: korjataan ennen kuin ne ovat tiensä päässä.
Taloyhtiö on hallituksen jäsenen Jouni Kokon mukaan kuin ”oltaisiin merellä koko ajan”. Siksi korjaustavat ja materiaalit on valittava olosuhteiden mukaan.
– Tämän taloyhtiön huoltaminen on kuin laivaa huoltaisi, Tenlenius toteaa.
Seuraavaksi PTS:ssä mainitaan ikkunat, jotka ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta mekanismiltaan asukkaiden mielestä vaihdettavissa vaikka heti.
Taloyhtiön 10 hissistä on jo neljä uusittu.
– Tänä vuonna uusitaan kaksi hissiä ja sen jälkeen loput kaksi per vuosi. Se maksaa vuosittain 60 000 euroa, mikä on iso raha, mutta kohtuullisempaa kuin korjata kaikki kerralla. Teetimme hisseille vikaselvityksen ja uusiminen aloitettiin siitä hissistä, missä oli ollut eniten vikoja, Tenlenius kertoo.

Teksti Riina Takala-Karppanen Kuvat Mikael Lindén

Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Extrassa 6/2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset

Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.