Haarakatu 10:lle uusi tyylikäs ilme

Tampereen Armonkalliolla sijaitseva Asunto Oy Haarakatu 10 sai ryhdikkään ja raikkaan ilmeen, kun sen julkisivu, ikkunat, parvekkeet ja vesikatto uusittiin.
Seinien vaaleanruskea saumaton hiertopinnoite ja vaalein värein esiin nostetut sisäänkäynnit kunnioittavat 1960-luvun pelkistettyä arkkitehtuuria.
Remontin odotetaan parantavan myös talon energiatehokkuutta.

Haarakatu 10 on valmistunut vuonna 1961. Talossa on kolme asuinkerrosta, kaksi rappua ja 24 asuntoa. Kadunpuoleisessa julkisivussa oli aikaisemmin valkoinen ja vaaleanpunainen rappauspinta. Sisäpihan puolella avonaisten parvekkeiden kaiteet olivat vaaleaa profiilipeltiä.
Asunto Oy Haarakatu 10:n puheenjohtaja Arto Puikkonen (kuvassa) kertoo, että remontin sysäsi nelisen vuotta sitten liikkeelle parvekkeiden kuntotutkimus. Siinä todettiin, että ne pitää joko kunnostaa kolmen vuoden sisällä tai sitä myöhemmin purkaa.
– Talossa oli havaittu myös muita puutteita. Yksi merkittävimmistä oli, että asunnoissa ei ollut korvausilmaventtiilejä, mikä huononsi sisäilmaa.
Puikkosen mukaan julkisivu oli nähnyt parhaat päivänsä ja rappauksessa oli isoja lohkeamia. Lisäksi huoneistojen entisten kylmäkomeroiden kohdalla oli ilmanvaihtoaukot, joiden kautta virtasi kylmää ilmaa sisälle.
– Alkuperäisen peltikaton tiedettiin tulleen elinkaarensa päähän. Niin ikään energiasyöpöksi todetusta räystäslämmityksestä haluttiin eroon, Puikkonen kertoo.
Taloyhtiössä puntaroitiin eri vaihtoehtoja: uusitaanko pelkästään parvekkeet vai otetaanko samaan pakettiin julkisivu, ikkunat ja katto. Remontti haluttiin toteuttaa niin, että lopputulos istuu rakennuksen alkuperäiseen henkeen.
Yhtiökokous näytti keväällä 2016 vihreää valoa laajalle korjaushankkeelle. Tämä sopi hyvin taloyhtiön puheenjohtajalle, jonka mottona on ”miksi tehdä asiat huonosti, kun ne voi tehdä hyvin”.
Saneeraussuunnitelmien tarkentuessa pidettiin viime syksynä ylimääräinen yhtiökokous, jossa 800 000 euroa maksava remontti hyväksyttiin.
Remontin suunnittelijana toimii Wise Group Finland Oy, pääurakoitsijana IS-Yhtiö Oy ja valvojana Insinööritoimisto LaRa Oy. Työt käynnistyivät helmi-maaliskuun vaihteessa, ja viime silausta vaille valmista oli syyskuun alussa.

Julkisivuun lisälämmöneristys
Uuden julkisivun alle jätettiin vuonna 1994 kunnostettu vanha betonijulkisivu, jonka pinnasta poistettiin irtonaisimmat osat. Vanha seinä oli niin hapero, että koko rappauksen poisto olisi todennäköisesti vienyt siitä puolet mukanaan.
Julkisivuun kiinnitettiin 70 millimetriä eristettä, jonka päälle levitettiin silikonihartsipinnoite.
Kun lisäeriste kasvatti seinän paksuutta, katsottiin myös ikkunaremontti tarpeelliseksi. Vanhat ikkunat, jotka oli edellisen kerran vaihdettu vuonna 1991, olisivat jääneet liian syvälle julkisivuun.
– Tärkeä asia oli, että uusilla puu-alumiini -ikkunoilla saatiin ratkaistua myös korvausilmaventtiilien puute. Korvausilmaventtiilit ovat ikkunoiden yläpuitteissa, Arto Puikkonen toteaa.
– Lisäksi energiatehokkuus kasvaa. Ikkunoiden lämmöneristävyys eli u-arvo on 1,0, kun edellisten ikkunoiden luokitus oli kahden paikkeilla. Vaihtoehtoja puntaroitaessa oli esillä myös pienemmän u-arvon omaavat ikkunat, mutta niiden hinta olisi noussut liian korkealle. Ongelmaksi olisi myös muodostunut verkkoyhteyksien heikentyminen.
Porrashuoneisiin asennettiin tämän päivän vaatimukset täyttävät savunpoistoikkunat.

Sisäänkäynteihin valoa ja valoisuutta
Kerrostalon sisäänkäyntejä korostettiin maalaamalla niiden ylös asti ulottuvat pilarit valkoisiksi. Porrasikkunoiden välissä olevat levyt vaihdettiin uusiin.
Komeat alkuperäiset tammiovet haluttiin säilyttää, ja ne kunnostettiin.
Sisäänkäyntien valaistus uusittiin ja sitä lisättiin. Sisäänkäyntisyvennyksen kattoon asennettiin pyöreä led-valaisin. Porrasta osoittava iso kuutiovalo vaihtui pienempään led-valaisimeen, jollainen on myös talon päädyssä oleva numerovalaisin.
Taloyhtiön puheenjohtaja Arto Puikkonen on tyytyväinen hillittyyn valaistukseen. Energiapihit led-valaisimet säästävät sähköä entisiin lamppuihin verrattuna.
Talon tummanharmaa sokkeli puhdistettiin ja siinä olevien tuuletusaukkojen ritilät vaihdettiin uusiin.
Talon päädyssä ollut savupiippu purettiin. Sen paikalla on nyt katolle vievät valkoiset tikkaat.

Parvekkeille lasitus ja lisää tilaa
Sisäpihan puolella olevien parvekkeiden kohtalona oli kuntotutkimuksen mukaisesti purkaminen. Mieluisa yllätys asukkaille oli mahdollisuus rakentaa niiden tilalle entistä laajemmat parvekkeet.
– Talon uudet parvekkeet ovat jonkin verran erikokoisia riippuen siitä, missä linjassa ne sijaitsevat. Esimerkiksi omassa asunnossani parvekkeen leveys kasvoi noin 25:llä ja syvyys noin 10 senttimetrillä eli yhteensä melkein neliömetrillä, Puikkonen kertoo.
Uusien parvekkeiden kaiteet ovat beigensävyiseksi polttomaalattua lasia. Käsikaiteet ovat samanväristä metallia. Niiden osalta pohdittiin myös tiilenpunaista väriä.
– Se olisi saattanut olla kaukaa katsoen hyvännäköinen, mutta ei olisi parvekkeella istuessa miellyttänyt silmää, Puikkonen arvelee.
Lisää viihtyisyyttä ja käytettävyyttä parvekkeille tuovat valaistus ja sähköpistoke. Myös parvekeovet uusittiin ja kaksilehtisten tilalle vaihdettiin yksilehtiset ovet.
Parvekeremontti sujui muuten hyvin, mutta parvekelasien toimitus viivästyi kaksi viikkoa.
Remontti oli saatu yhtä parveketta lukuun ottamatta valmiiksi elokuun lopussa.

Kattoterassista luovuttiin
Kattoremontissa purettiin alkuperäinen, 56 vuotta palvellut peltikate aluslevyineen.
– Kattoremonttiin päädyttiin, koska vesikatteen katsottiin tulleen elinkaarensa päähän. Vanhan katon räystäät olisivat myös jääneet liian lyhyeksi seinien lisäeristeen vuoksi, ja ne olivat jo entuudestaan liian naftit, Arto Puikkonen kertoo.
Kattoremontin yhteydessä luovuttiin talon toisessa päädyssä olleesta avonaisesta kattoterassista, joka oli kymmenen vuotta sitten jo kertaalleen päästänyt vedet läpi. Se olisi vaatinut ison remontin. Taloyhtiössä ei muutenkaan haluttu lisätä kattoterassin käyttöä mahdollisten häiriöiden takia.
Uusi vesikatto ulotettiin kattamaan myös 2,5-metrinen kattoterassin alue, joka on nyt osa ullakkoa. Päätyyn rakennettiin uutta seinää, johon asennettiin toisen päädyn mallin mukaisesti kaksi ikkunaa.
– Ja mikä parasta, pääsimme eroon murheenkryyninä olleesta räystäslämmityksestä, jota tarvittiin lähinnä kattoterassin vuoksi. Se oli melkoinen sähkösyöppö, joka kulutti vuosittain noin 4500 kilowattituntia.
Kallista sähkövastusta ei asennettu uusiin räystäskouruihin eikä syöksytorviin. Sadevesijärjestelmän toimivuus varmistettiin asentamalla halkaisijaltaan keskimääräistä isommat syöksytorvet.
Katolle asennettiin uusi poistoilmapuhallin, ja vanhanaikainen kammiopuhallin jäi historiaa.
Yllätyksiltä ei vältytty tässäkään remontissa. Suurin oli maahan upotettu vanha öljysäiliö, joka löytyi talon toisesta päädystä. Sen ylös nostaminen ja alueen kunnostaminen maksaa noin 30 000 euroa.

Kaikki isot remontit tehty
Taloyhtiön huoneistojen pinta-ala on yhteensä noin 1100 neliötä, joten remontti maksaa hieman yli 700 euroa neliötä kohti. Remontin aikataulu mietittiin tarkkaan ottamalla huomioon osakkaille lankeava rahoitusvastike.
Vuonna 2003 tehdyn putkiremontin ja viisi vuotta myöhemmin toteutetun parkkihallin kunnostuksen viimeinen maksuerä lankesi syyskuussa.
Sen päätyttyä alkaa uuden remonttilainan maksaminen. Näin vältytään päällekkäisyyksiltä, eikä rahoitusvastike nouse kohtuuttoman korkealle.
– Seuraava iso remontti onkin vasta 30–40 vuoden päästä, Puikkonen toteaa tyytyväisenä.
Peruskorjaukset tehtiin kiinteistön elinkaariajatteluun perustuen, mutta niillä on myös energiataloudellisia vaikutuksia. Taloyhtiönsä energiaeksperttinä toimiva Arto Puikkonen odottaa etenkin kaukolämmönkulutukseen laskevan.
– Pian sen näkee, mitä julkisivun lisälämmöneristys, uudet ikkunat ja parvekeovet sekä parvekkeiden lasitus vaikuttavat. Jos lämmönkulutus laskee kymmenen prosenttia, olen todella tyytyväinen. Jos jäädään viiteen prosenttiin, olen tyytyväinen, mutta jos mennään alle viiden prosentin, niin olen pettynyt, hän sanoo.
Taloyhtiön lämmönkulutus on vähentynyt jo aikaisemmin erilaisin energiasäästötoimin noin 300 megawattitunnista 250 megawattituntiin vuodessa, eli yli 13 prosenttia. Rahassa laskettuna se on noin 3000 euroa.
Talossa on jo varaus lämmön talteenottojärjestelmälle. Asennetaanko se tulevaisuudessa riippuu siitä, kuinka paljon nyt tehdyillä toimilla saadaan nipistettyä energiankulutusta.

Teksti Irene Murtomäki, kuva Ari Korkala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Uusimmat uutiset

Muissa palveluissa

Facebook
@ Facebook
Twitter
@ Twitter

Uutiskirje

Pysy mukana alan uusimmissa tuulissa ja tilaa Kiinteistöpostin uutiskirje!

Lehden tilaus

Tilaa Kiinteistöposti ja saat ajankohtaista kiinteistöalan tietoa postilaatikkoosi 10 kertaa vuodessa.

Osoitteenmuutos

Onko taloyhtiösi puheenjohtaja tai isännöitsijä vaihtunut tai oletko muuttanut eri osoitteeseen?

Lue digilehtiä

Kaikki lehtemme ovat luettavissa digitaalisessa muodossa. Jos haluat paperiversion, voit tilata Kiinteistöpostin ja saat kaikki numerot kotiinkannettuna.